Kansainväliset ilmastoneuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoista jatkuvat marraskuun alussa Glasgowissa. Siinä missä poliittiset päättäjät ovat jumittaneet kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden parissa vuosikymmeniä, ovat yritykset toimineet viime vuosina entistä voimakkaammin ilmastopolitiikan kirittäjinä.
Glasgowin ilmastokokouksen alla esimerkiksi World Economic Forum julkaisi yli 90 suuren yrityksen johtajan kirjeen poliittisille päättäjille, jossa vaadittiin maita sitoutumaan päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja sitoutumaan hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen tuntumaan.
Aikaisemmin Climate Leadership Coalition (CLC) johdolla on käynnistetty Call on Carbon -hanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa ilmastoinvestointeja ja hiilidioksidipäästöjen tehokkaan hinnoittelun käyttöönottoa. Allekirjoittaneet yritysjohtajat, joissa olen itsekin mukana, vaativat päättäjiä asettamaan hiilineutraaliustavoitteidensa tueksi Pariisin sopimuksen mukaiset tehokkaat, luotettavat ja tarkoituksenmukaiset hiilipäästöjen hinnoitteluvälineet, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan investointipolun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Miksi yritysjohtajat vaativat päättäjiltä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa? Tämä on hyvin loogista. Kuolleella planeetalla ei ole liiketoimintaa, hyvinvointia tai työpaikkoja. Ilmastokriisi on yrityksille systeeminen riski, johon tarvitaan pikaisia toimia. Toimintaympäristö uhkaa ilmaston kuumetessa käydä liian epävakaaksi pitkäjänteiselle liiketoiminnalle. Eri sidosryhmät odottavat myös toimia.
Pelkät muille osoitetut vaatimukset eivät kuitenkaan riitä. Omakin pesä olisi syytä puhdistaa. Yritysten liiketoiminta on yksi ilmastokriisin keskeinen syy. Fosiiliyhtiöt ovat jo vuosikymmeniä tienneet ilmaston lämpenemisestä, mutta ovat aktiivisesti piilotelleet ja väheksyneet sen vaikutuksia. Nämä yhtiöt joutuvat vielä tulevina vuosina kantamaan historiallisen vastuun ja maksamaan teoistaan. Vähän samaan tapaan kuin tupakkateollisuus.
Muutoksen tuulet puhaltavat. Hollannissa öljy-yhtiö Shell tuomittiin kiristämään ilmastotavoitteitaan oikeuden päätöksellä. Glasgowin ilmastokokouksen alla öljy-yhtiöiden johtajat olivat myös historiallisesti ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen kongressin kuultavana toiminnastaan.
Monilla yrityksillä on kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja uskottavia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Omalla vastuullisuustyöllä kehuminen voi kuitenkin näyttää paikoin siltä, kuin olisi ensin sytyttänyt talon tuleen ja kehuisi sitten sillä, että on soittanut palokunnan paikalle ja osallistunut sammutustöihin.
Jotta yritysten vaatimukset olisivat uskottavia, kannattaa ilmastotoimissa huomioida ainakin seuraavat kolme seikkaa:
- Yrityksen ilmastotoimenpiteiden on oltava linjassa ilmastotieteen kanssa.Minimivaatimus on se, että yritys on sitoutunut Science Based Targets -aloitteeseen.
- Vastuullinen yritys noudattaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja hoitaa myös historialliset päästönsä. Vastaa siis siitä, että oman yritystoiminnan seurauksena ilmakehään aiheutetut päästöt tulevat siivotuksi sieltä pois esimerkiksi nieluja kasvattamalla.
- Jotta tämä olisi mahdollista, olisi hyvä kirjata yhtiöjärjestykseen vastuullisuus ja sitoutuminen ilmastotieteen mukaisiin päästövähennyksiin.
Seuraavaksi odotan yritysjohtajien yhteistä kirjettä, jossa he kertovat, miten he hoitavat itse historiallisen vastuunsa ilmastokriisin ratkaisussa eivätkä vain vaadi muilta toimia. Ehkä Glasgowin ilmastokokous olisi sopiva paikka tehdä tämä.
Lisätietoja ilmastokokouksesta:
– Ympäristöministeriö: Glasgow´n ilmastokokous COP26
– Kansainvälisen ilmastosopimuksen (UNFCCC) sivut
– Puheenjohtajamaa UK:n kokoussivut
Leo Stranius, toimitusjohtaja
Third Rock Finland
Vieraskynäkirjoituksissa ääneen pääsevät eri alojen vastuullisuusammattilaiset ja eri yritysten edustajat. Kirjoitukset edustavat kirjoittajan ja tämän edustaman organisaation näkemyksiä.
