Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden juttusarjassa käsitellään kiertotaloutta ja romuautojen käsittelyä. KIETOJ eli Kiertotalouden mahdollisuudet Oili Jaloselle – projektin tarkoituksena on kehittää romuautojen käsittelyä, vastaamaan paremmin EU:n romuautodirektiiviä.
Valitsimme kiertotalous caseksi KIETOJ eli Kiertotalouden mahdollisuudet Oili Jaloselle – projektin, jossa myös Turun ammattikorkeakoulu on mukana. Projektin tarkoituksena oli kehittää romuautojen käsittelyä niin, että se vastaisi paremmin EU:n romuautodirektiivin tavoitteita. EU:n romuautodirektiivi (2000/53/EY) määrittelee, että vuoteen 2015 mennessä romuauton massasta 95 % on päädyttävä uudelleen- ja hyötykäyttöön, ja uudelleenkäytön ja materiaalikierrätyksen osuuden on oltava 85 %.
Kierrätysjärjestelmä muodostuu vastaanotosta, rekisteristä poistosta, esikäsittelystä ja murskauksesta. Ensimmäiseksi auton asiapaperit ja rekisteröinti- ja tunnistetiedot viedään vastaanottopisteelle tarkistettavaksi. Ainoastaan auton omistaja voi luovuttaa auton romutettavaksi. Rekisterin poiston yhteydessä auton omistaja täyttää romutustodistuksen, jolloin samalla omistajan vastuu ajoneuvosta päättyy. Tämän jälkeen autosta poistetaan mm. jarru- vaihde- ja kytkinnesteet, öljyt, renkaat, akku, katalysaattori ja turvatyynyt. Irrotetut osat ja aineet käytetään joko uudelleen tai kierrätetään. Hyvälaatuiset autonosat laitetaan myytäväksi. Lopulta autonrunko viedään murskaamolle, missä murskeesta erotellaan metalli (noin 70 %), ei-magneettisia metalleja, NF- jakeita (noin 5 %) ja fluffia eli muovia, tekstiiliä ym. (noin 25 %). Metalli kierrätetään, fluffi poltetaan.
Metalli on merkittävin kierrätettävä materiaali autossa. Sen massasta noin 75 % onkin eri metalleja. Metallien kierrätys on sekä ekologisesti että taloudellisesti järkevää, koska sitä pystyy käyttämään melkeinpä loputtomasti uudelleen.
Tuulilasit ja sivulasit voidaan kierrättää. Tuulilasista irrotetaan muovikalvo, joka hyödynnetään energiaksi. Lasimurske päätyy taas teollisuuden raaka-aineeksi, esimerkiksi lasimursketta käytetään lasivillan sekä pakkauslasin raaka-aineena.
Romuauton muoviosien kierrätys on hankalaa, koska muoveja on niin paljon erilaisia sekä niillä on eri kemialliset ominaisuudet. Pakkausmerkintäkään ei aina kerro, mitä kaikkea muovi sisältää. Auton muoviosat joutuvat elinkaarensa aikana kovalle kulutukselle ja lialle alttiiksi, mikä hankaloittaa kierrätystä. Auton puskureissa on parasta muovia kierrätettäväksi.
Purkuautoissa moottorin jäteöljyä on noin 0.25 % auton massasta ja vaihteiston jäteöljyä noin 0,13 % massasta. L&T Oyj huolehtii voiteluöljyjätteen keräyksen järjestämisestä ja kerätyn öljyjätteen toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Voiteluöljyä otetaan maksuttomasti vastaan, jos öljyä on yli 200 litraa, muuten kunta huolehtii keräämisestä. Kaksi kolmasosaa jäteöljystä päätyy kierrätykseen, loput poltetaan pienpolttimissa. Kerätty jäteöljy jaetaan kolmeen kategoriaan; hyvälaatuiseen käytettyyn mustaan voiteluöljyyn (syntyy voimansiirrosta ja moottoreista), hyvälaatuiseen käytettyyn kirkkaaseen voiteluöljyyn (esim. hydrauliikka- ja vaihteistoöljyt) ja kunnan asukkailta keräämään käytettyyn voiteluöljyyn. Mustasta voiteluöljystä valmistetaan perusöljyä. Kirkkaasta voiteluöljystä valmistetaan johdeöljyä ja teräketjuöljyä. Kunnan keräämä öljy hyödynnetään pääasiassa energiana.
Renkaiden kumin osuus purkuautosta on noin 6 %. Suomessa renkaiden kierrätyksestä vastaa tuottajayhteisö Suomen rengaskierrätys Oy. Renkaista materiaalihyötykäyttöön päätyy noin 70 % ja energiahyötykäyttöön noin 20 %. Parhaat rengasrungot pinnoitetaan. Valtaosa renkaista kierrätetään materiaalina esim. meluvalleiksi, routaeristeeksi ja urheilukenttien pintarakenteeksi. Renkaita voidaan käyttää myös energian tuottamiseen.
Akut muodostavat purkuauton massasta noin 1,9 %. Romuakut päätyvät kahdelle kierrätyslaitokselle joko Ruotsiin Boliden Bergsöe Ab:lle tai Viroon Ecometal As:lle. Kierrätyslaitoksilla talteen kerätty materiaali voidaan käyttää esim. uusien akkujen valmistuksessa.
Haastattelimme Turun ammattikorkeakoulun projektissa mukana ollutta opiskelijaa Veera Hatulaista, joka kertoi prosessista meille tarkemmin.
Lähteet:
Matias Virta, Julius Välilä, Kalle Hentula ja Jemina Leino
